Lavista Sanin kylpylähotellissa ja elämönmakuista kurssiohjelmaa

Kuntoutuskurssimme etenee hyvää vauhtia. Ihmiset ja heidän tarinansa käyvät tutummiksi. Olen saanut miettiä myös omaa elämääni, omaa tarinaani ja arjen jaksamistani. On valtavan hienoa jakaa omia kokemuksiaan ja kuulla, miten toiset ovat selviytyneet elämässään tähän päivään. Jotenkin oma elämisen taakka kevenee, kun saa jakaa taakkoja muiden kanssa, ihmetellä, miten urheasti toiset ovat selvinneet ja todeta, että niin samanlaisia me olemme...vaikka päällisin puolin niin erilaisia.

Eräs kurssilainen houkutteli minut täällä Sanin kylpylähotellissa järjestettyyn lavisjumppaan. En ole moista koskaan harrastanut ja yllätys oli positiivinen. Tulipunaruusujen tahdissa tanssimme humppaa, tanssimme  vesivehmaan jenkkaa, rock-musiikin soidessa tuli hiki, kun twistasimme ylös alas, cha cha cha::n tahdissa askeleet opin jotenkuten, mutta kun kädet piti ottaa mukaan, ei koordinaatio enää toiminut. Joka tapauksessa nautin, kun sai tanssiaskelin askeltaa, keinua ja hyppiä, vaikkakin ilman tanssiparia. No...mukavampaahan se tanssi olisi oman rakkaan kanssa kahden, mutta hyvää kuntoilua oli tämäkin.

Päivällisen jälkeen vielä kun sai käydä kylpylän puolella pulikoimassa, niin on aika raukea ja mukava olotila. Varmasti uni maistuu ja huomenna taas ulkoillaan tällä luonto- ja liikuntapainoitteisella kurssilla.