Olin äitini ja isäni kanssa tänään mökillä. Vieläkin tuntuu käsivarsien lihaksissa kun kannoin paksuja pöllinpaloja isälle pilkottavaksi. Äiti heitteli valmiit klapit häkkiin kuivumaan. Välillä juotiin kahvit. Saunanterassillla kävin välillä rentoutumassa.
Mökillä on vanha rantasauna ihan vesirajassa. Kunpa tulisi kesäiset säät ja pääsisi mökille nautiskelemaan. Sadesäällä ja viileinä päivinä mökkeilystä ei nauti samalla tavoin.
Toissailtana olin kävelyllä kirkkorannassa ja ihastelin kaunista rantanäkymää. Mieli lepää tutuissa kotimaisemissa ja kuitenkin kaihertaa ikävä uuteen elämään, uudelle paikkakunnalle, johon olen jo aika hyvin kotiutunut. Jännä juttu on se, että kun sitten palaan sinne takaisin, menee tovi, ennen kuin olen läsnä siellä. Joku sanoi vanhan intiaanien tms. sananlaskun kertoneen, että kun ihminen vaihtaa paikkaa, sielu tulee perässä viiveellä. Tämä on totta ainakin minun kohdallani.
Mökillä on vanha rantasauna ihan vesirajassa. Kunpa tulisi kesäiset säät ja pääsisi mökille nautiskelemaan. Sadesäällä ja viileinä päivinä mökkeilystä ei nauti samalla tavoin.
Toissailtana olin kävelyllä kirkkorannassa ja ihastelin kaunista rantanäkymää. Mieli lepää tutuissa kotimaisemissa ja kuitenkin kaihertaa ikävä uuteen elämään, uudelle paikkakunnalle, johon olen jo aika hyvin kotiutunut. Jännä juttu on se, että kun sitten palaan sinne takaisin, menee tovi, ennen kuin olen läsnä siellä. Joku sanoi vanhan intiaanien tms. sananlaskun kertoneen, että kun ihminen vaihtaa paikkaa, sielu tulee perässä viiveellä. Tämä on totta ainakin minun kohdallani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti