Kotiluolassa istun juuri nyt ihan yksinäni ja yksinolo tuntuu hyvältä, sillä olen hyvin onnellinen. Elän hyvää elämänvaihetta. Ulkona sataa. Vietän tänään ihan kotoilupäivän, ehkä joitakin vieraita saan luolaani tänään. Heräsin jo puoli seitsemältä, pesin vähän pyykkiä, kuuntelin radiota ja jumppasin, sillä kuntosalille en ole vielä ennättänyt. Toisella kotipaikkakunnallani sitä vastoin kuntosalilla käydään yhdessä miehen kanssa pari kertaa viikossa. Juoksulenkinkin tein yhtenä päivänä ja hyvältä tuntui.
Vähitellen alkaa kasvaa luottamus siihen, että onni jatkuu. Elämä on tuonut ihmeellisen hyviä asioita eteen ja jos niiden menettämistä pelkää, ei voi nauttia kaikesta siitä kauniista, mitä on saanut. Menettämisen pelko johtuu eletystä elämästä. Onneksi ihminen voi toipua ja alkaa vähitellen taas luottaa.
Kevät on ihanaa aikaa. Valo lisääntyy ja siitä saa voimaa. Viikko sitten teimme puutarhatöitä. Siivosin siellä toisessa kodissani terassin kesäkuntoon. Viikon päästä on jo vappu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti